Lukuvinkkejä sosiaalisen median terveysvaikutuksista

Vaikuttaa siltä, ettei terapeutti-Villen ja somen k16-ikärajoittamisen vastustajat ole juurikaan perehtyneet aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Yllättävän moni vaatii aukottomia tutkimustuloksia somen haitoista, mutta puolustaa somea pelkillä anekdooteilla.

Tässä artikkelissa listaan muutamia lukuvinkkejä, joihin kannattaa tutustua, jotta keskustelun tasoa saadaan kohotettua.

Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt yhdessä Zack Rauchin kanssa ovat dokumentoineet After Babel -blogissa mielenterveystilastoja eri puolilta maailmaa.

Jos haluat ymmärtää, miksi somen käyttöä halutaan rajoittaa ja miten ruutuaika heijastuu etenkin nuorten tyttöjen mielenterveyteen, kannattaa tutustua blogiin.

[embed]After Babel | Jon Haidt | Substack Using moral psychology to explain why so much is going wrong. Click to read After Babel, a Substack publication with…www.afterbabel.com

Toinen tutustumisen arvoinen aihepiirin tutkija (ja pioneeri) on psykologian professori Jean Twenge. Hän kirjoittaa somesta ja nuorista sekä tiedekirjallisuudessa että blogissaan.

[embed]Generation Tech | Jean M. Twenge | Substack Psychologist and author Jean M. Twenge shares the latest research on teens & social media, generational differences…jeanmtwenge.substack.com

Jos haluat lintuperspektiivin ruutuaikaa ja mielenterveyttä alle 25-vuotiailla käsittelevästä tiedekirjallisuudesta, suosittelen seuraavaa EPPI-kirjallisuuskatsausta. Se kokoaa yhteen kaikki aihetta koskevat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, jotka on julkaistu 2007 jälkeen.

[embed]Screen-based activities and children and young people's mental health and psychosocial wellbeing: a… The use of screen-based electronic devices plays a central part in the lives of many children and young people (CYP)…eppi.ioe.ac.uk

Kriitiikkiä Haidtin argumentteihin tarjoaa tilastotieteilijä Aaron Brown. Brownin kritiikki käsittelee erityisesti sitä, ettei ruutuajan ja mielenterveyden välistä kausaliteettia ole voitu osoittaa aukottomasti.

[embed]The statistically flawed evidence that social media is causing the teen mental health crisis Jonathan Haidt's integrity and transparency are admirable, but the studies he's relying on aren't strong enough to…reason.com

Yleisimmin siteerattu kritiikki Haidtin argumentteja kohtaan on psykologisen tutkimuksen professorin Candice L. Odgersin artikkeli Nature-tiedelehdessä. Odgers, kuten tilastotietelijä Brown, puuttuu myös siihen, ettei syy-seuraussuhteita ole voitu vahvistaa.

[embed]The great rewiring: is social media really behind an epidemic of teenage mental illness? The evidence is equivocal on whether screen time is to blame for rising levels of teen depression and anxiety - and…www.nature.com

Haidt on vastannut kritiikkiin blogissaan.

[embed]Yes, Social Media Really Is a Cause of the Epidemic of Teenage Mental Illness Two major problems with a review in Naturewww.afterbabel.com

Mikäli haluat itse käydä läpi Jonathan Haidtin lähteet, ne löytyvät kaikki listattuna ja läpikäytynä alla olevasta Google Docs -dokumentista.

[embed]Jos linkki ei toimi, kokeile seuraavaa url-osoitetta: http://tinyurl.com/SocialMediaMentalHealthReview

Entäs me täällä Suomessa?

Jos sinua kiinnostaa ruutuajan ja mielenterveyden yhteydet nimenomaan pohjoismaissa, Haidt ja Rausch ovat avanneet tilastoja ja tutkimuksia seuraavassa artikkelissa.

[embed]The Teen Mental Illness Epidemic is International, Part 2: The Nordic Nations Zach Rausch and Jon Haidt discuss the mental illness epidemic in Sweden, Denmark, Finland, Norway, and Iceland. They…www.afterbabel.com

Loppuun sanottakoon, että somen terveysvaikutuksia on lähes mahdotonta osoittaa aukottomasti monestakin syystä. Sama haaste koskee esim. ravitsemustieteitä.

Toisekseen, psykologinen tutkimusta varjostaa toistettavuuskriisi. Vaikka tutkimuksia löytyy, niiden metodiikassa on useimmiten huomattavia puutteita.

Näistä syistä on luonnollista, että aiheesta käydään tällä hetkellä kiivasta debattia. Sitä ei kuitenkaan kukaan kiellä, etteikö nuorten mielenterveyden kehitys olisi huolestuttavalla tolalla.

Kysymys on lopulta siitä, milloin näyttöä ruutuajan (tai tarkemmin sosiaalisen median liikakäytön) haittavaikutuksista voidaan katsoa olevan ns. riittävästi, jotta poliittisille toimenpiteille on perusteet.