Kangasmaskit suojaavat käyttäjäänsä

Koronavirushiukkasten vähempi sisään hengittäminen johtaa lievempään sairauteen

TL;DR:

• Virusannos vaikuttaa taudin vakavuuteen
• Maskit vaikuttavat annoksen määrään
• Maskit kasvattavat oireettomien sairastuneiden määrää

Lääketieteen professori Monica Gandhi

Maskit hidastavat SARS-CoV-2:n leviämistä vähentämällä sitä, kuinka paljon tartunnan saaneet henkilöt levittävät virusta ympäristöön yskiessään tai puhuessaan. Laboratoriokokeista, sairaaloista ja kokonaisista maista saadut todisteet osoittavat, että maskit toimivat. Yhdysvaltain tautikeskus CDC suosittelee amerikkalaisille kasvosuojaimien käyttöä. Kaiken tämän todistusaineiston vuoksi maskinkäytöstä on tullut monissa paikoissa normi.

Olen tartuntatauteihin erikoistunut lääkäri ja lääketieteen professori Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Kollegani ja minä huomasimme mielenkiintoisen suuntauksen, kun hallitukset ja työnantajat ryhtyivät suosittelemaan tai pakottamaan maskinkäyttöä. Paikoissa, joissa useimmat ihmiset käyttivät maskia, tartunnan saaneet näyttivät olevan dramaattisissa määrin vähemmän vakavasti sairaita verrattuna niihin paikkoihin, joissa maskinkäyttö oli vähäisempää.

Ihmiset eivät sairastu niin vakavasti, mikäli he käyttävät maskia.

Maskia — jopa kangasmaskia — käyttävät altistuvat yleensä ottaen vähemmälle määrälle koronavirusta kuin ne, jotka eivät käytä maskia. Viimeaikaiset kokeet koronavirusta hyödyntävillä eläinmalleilla ja lähes sata vuotta jatkunut virustutkimus osoittavat, että pienemmät virusannokset yleensä johtavat vähemmän vakavaan tautiin.

Mikään maski ei ole täydellinen ja maskinkäyttö ei ehkä suojaa sinua tartunnalta. Mutta maskinkäyttö voi vaikuttaa koronavirustaudin tapauksessa siihen, että joudutko sairaalaan tartunnan takia vai osoittautuuko tartunta niin lieväksi, että et edes tajua sairastuneesi.

Altistusannos määrittää taudin vakavuusasteen

Hengitettyäsi sisään hengitystieinfektion aiheuttavaa virusta, se pyrkii heti kaappaamaan kaikki sen välittömässä läheisyydessä olevat solut. Virus muuttaa kaappaamansa solut viruksentuotantokoneistoiksi. Immuunijärjestelmä yrittää pysäyttää tämän prosessin viruksen leviämisen estämiseksi kehossa.

Virusaltistuksen määrällä, jota kutsutaan virusinokulaatiksi tai -annokseksi, on suuri merkitys sille, kuinka vakavasti sairastut. Jos altistusannos on hyvin korkea, immuunivaste voi olla hyvin suuri. Siinä välissä, kun virus ottaa haltuunsa valtavan määrän soluja ja immuunijärjestelmä pyrkii rajusti hillitsemään infektiota, kehossa tapahtuu hyvin paljon vahinkoja ja tartunnan saanut voi sairastua hyvin vakavasti.

Toisaalta, jos viruksen aloitusannos on pieni, immuunijärjestelmä kykenee hillitsemään viruksen vähemmän rajuilla toimilla. Jos näin tapahtuu, tartunnan saaneen oireet ovat pienemmät, jos oireita ensinnäkään ilmenee.

Virusannoksen suuruuden vaikutus taudin vakavuuteen on ollut tiedossa jo melkein sata vuotta. Monet eläinkokeet ovat osoittaneet, että mitä suuremman virusannoksen eläin saa, sitä vakavampi sairaus sille kehittyy. Vuonna 2015 tutkijat testasivat tätä asiaa vapaaehtoisilla ihmisillä, joille annettiin ei-tappavaa influenssavirusta, ja tulokset olivat samanlaiset. Mitä suuremman influenssa-annoksen vapaaehtoiset saivat, sitä sairaampia he olivat.

Heinäkuussa tutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan virusannos vaikutti koronavirukselle altistuneissa hamstereissa kehittyneen taudin vakavuuteen. Hamstereille, joille annettiin suuremmat koronavirusannot, sairastuivat vakavammin kuin pienemmän annoksen saaneet hamsterit.

Näiden tutkimuksen valossa näyttää erittäin todennäköiseltä, että jos altistut SARS-CoV-2-virukselle, niin mitä pienempi virusannos, sitä vähemmän vakavaksi sairaus kehittyy.

Mitä voit tehdä altistusannoksen pienentämiseksi?

Maskit pienentävät virusannosta

Useimpien tartuntatautien tutkijoiden ja epidemiologien mielestä koronavirus leviää enimmäkseen pisaratartuntoina ja vähemmässä määrin pienten aerosolien muodossa. Tutkimukset osoittavat, että sekä kangasmaskit että kirurgiset suu-nenäsuojat voivat pysäyttää suurimman osan SARS-CoV-2-virusta sisältävistä hiukkasista. Vaikka maski ei ole täydellinen, tavoitteena ei ole estää kaikkia virushiukkasia, vaan yksinkertaisesti vähentää sisään hengitettyjen virushiukkasten määrää. Lähes mikä tahansa maski estää jonkin määrän koronavirushiukkasia päätymästä keuhkoihisi.

Laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että hyvät kangasmaskit ja kirurgiset suu-nenäsuojat voisivat estää ainakin 80 prosenttia virushiukkasista päätymästä nenään ja suuhun. Nämä hiukkaset ja muut epäpuhtaudet jäävät loukkuun maskin kuituihin, joten Yhdysvaltain tautikeskus CDC suosittelee pesemään kangasmaskin jokaisen käyttökerran jälkeen, jos suinkin mahdollista.

Eräs lisätodiste siitä, että maskit vähentävät virusannosta, saatiin toisesta hamsterikokeesta. Hamsterit jaettiin maskittomaan ja maskia käyttävää ryhmään asettamalla kirurgisen suu-nenäsuojan suojamateriaalia putkien päälle, joista päästettiin ilmaa maskia käyttävien hamsterien häkkiin. Koronavirustartunnan saaneet hamsterit laitettiin häkkeihin maskittomien ja maskia käyttävien hamstereiden viereen. Tämän jälkeen saastunutta viruspitoista ilmaa pumpattiin tartunnan saaneiden hamsterien häkeistä terveiden hamsterien häkkeihin.

Odotusten mukaan maskia käyttäneet hamsterit saivat vähemmän todennäköisesti koronavirustartunnan. Osa maskia käyttäneistä hamstereista sai tartunnan, mutta niille kehittynyt tauti näytti olevan vähemmän vakava kuin maskittomilla hamstereilla.

Maskinkäyttö lisää asymptomaattisia eli oireettomia tartuntatapauksia

Heinäkuussa Yhdysvaltain tautikeskus CDC arvioi, että noin 40 prosenttia SARS-CoV-2-infektion saaneista on oireettomia. Monet muut tutkimukset ovat vahvistaneet tämän arvion.

Paikoissa, joissa kaikki käyttävät maskia, oireettomien tartunnan saaneiden osuus näyttää kuitenkin olevan paljon suurempi. Maaliskuun lopulla australialaisella Greg Mortimer -nimisellä risteilyaluksella havaitun koronavirusepidemian aikana kaikille matkustajille annettiin kirurgisia suu-nenäsuojia ja henkilöstölle N95-hengityssuojaimet sen jälkeen, kun ensimmäinen koronavirustautitapaus oli tunnistettu. Maskien käyttöaste oli ilmeisesti erittäin korkea. Vaikka 128 matkustajaa 217 matkustajasta ja henkilökunta sairastuivat koronavirustautiin, jopa 81 prosenttia infektoituneista oli oireettomia.

Lisähavaintoja oireettomien osuuden lisääntymisestä on saatu kahdesta muusta tapauksesta. Ensimmäisessä tapauksessa oli kyse merenelävien käsittelylaitoksesta Oregonissa ja toisessa tapauksessa Arkansissa sijaitsevasta broileritehtaasta. Molemmissa tapauksissa työntekijöille tarjottiin maskit ja heidän oli käytettävä niitä koko ajan. Molemmissa tehtaissa lähes 95 prosenttia tartunnan saaneista oli oireettomia.

Ei ole epäilystäkään siitä, että laajamittainen maskinkäyttö hidastaa koronaviruksen leviämistä. Kollegani ja minä uskomme, että laboratoriokokeista, tapaustutkimuksista, kuten risteilyalusten ja elintarvikkeiden käsittelylaitosten epidemioista ja kauan tunnetuista biologian perusperiaatteista saatu todistusaineisto tukevat vahvasti johtopäätöstä siitä, että maskit suojaavat myös käyttäjäänsä.

Kaikkien tämän pandemian torjuntakeinojen tavoitteena on hidastaa viruksen leviämistä ja pelastaa ihmishenkiä. Laajamittainen maskinkäyttö auttaa molempien tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomennos Monica Gandhin (Twitter) mielipidekirjoituksesta “Cloth masks do protect the wearer — breathing in less coronavirus means you get less sick”. Kirjoitus ilmestyi The Conversation -verkkolehdessä 19.8.2020.

Gandhi on San Franciscon Kalifornian yliopiston lääketieteen professori, jossa hän on erikoistunut tartuntateuteihin ja erityisesti HIV/AIDS:ia koskeviin kysymyksiin. Hän on palkittu opettaja ja julkaissut uransa aikana lähes 200 tieteellistä artikkelia.

Kirjoitus perustuu aiemmin ilmestyneeseen vertaisarvioituun tieteelliseen artikkeliin.

Kirjoituksen on suomentanut Thomas Brand (Twitter).