Eurooppa digimaailman johtajuuteen

FiComin uutinen Tekijänoikeusdirektiivin kompromissit entistä huonompia paljastaa EU:n tekijänoikeusdirektiivin sisällön olevan sekä huonojen kompromissien tulos, että ristiriidassa syksyllä annettuun mandaattiin nähden. Seuraavassa mielikuvaharjoituksessa tehdään matka tulevaisuuteen ja tarkastellaan direktiivin päähaasteita onnistuneen historian näkökulmasta.

Olemme tulevaisuudessa. Ei kovin kaukana. Tekijänoikeudet ovat normaalia arkea. Digimaailma näyttää päällisin puolin suunnilleen samanlaiselta kuin silloin helmikuussa 2019. Erona on vain huomattavan hajautetut ja tasapuoliset mahdollisuudet jokaiselle hyödyntää digitaalista pääomaa ja muita digimaailman erikoisuuksia elinkeinonsa hankkimiseksi. Suuria digimaailman valtakeskittymiä ei enää ole. Tähän pisteeseen tultiin EU:n tekemien viisaiden päätösten seurauksena.

1. Lähtökohtainen tekijänoikeus nostettiin keskiöön

Jokaisella on lain mukaan tekijänoikeudet tuottamaansa digitaaliseen tietoon. Jos henkilö on olemassa, niin häntä koskeva tieto on peräisin hänestä.

Tietoa ei enää vain viedä toisten taskuista niin kuin ennen tehtiin. Tähän tarpeeseen löytyi teknisiä ratkaisuita, joita palveluiden ympäri Internetiä on helppo käyttää. Energiaa kuluu hieman enemmän, mutta lain valvonta ei synny koskaan ilmaiseksi. Oikeuden omistajia pitää suojella hyväksikäyttäjiltä.

Tiedon käytöstä jää jäljet tekijänoikeuden käytettäväksi.

2. Tieteellisen louhinnan takaportista luovuttiin

Tieteelliseen käyttöön tarkoitettu tiedonlouhinta (Artikla 3 a) sisälsi mm. seuraavia rajanveto-ongelmia. Mikä on tiedettä? Mikä organisaatio saa tehdä tiedettä? Mihin tieteen tuloksia käytetään? Miten niitä saa käyttää? Tekijänoikeuksien takaportin sijaan tekijänoikeuksien omistajalle annettiin mahdollisuus päättää millä ehdoilla heidän hallinnoimia tietoja saa käyttää tieteelliseen tarkoitukseen.

Rajanveto-ongelmat poistuivat, koska tietoa pystyttiin jakamaan hallitusti. Tieteelliset yhteisöt kehittivät avoimia käytäntöjä tieteellisen louhinnan mahdollistamiseksi ihmisiä kiehtovalla tavalla.

Ratkaisu syntyi yhteiskunnallisten arvojen perustella. Ratkaisu kiteytyi tärkeään vastaukseen. Kysymys kuului:

pitääkö yhteiskunnan rakentaminen perustana olla usko ihmiseen vai usko järjestelmään?

Usko ihmiseen voitti!

Ihmiset ovat kautta aikojen luovuttaneet verta yhteiskunnan hyväksi. Nyt he luovuttavat myös dataa luottamilleen tahoille tieteellistä tarkoitusta varten. Tarve louhinnan takaporteille poistui.

3. Uhka vahingonkorvauksesta toimii

Internet-palveluiden ei pidä tulla yllättäen veronmaksajiksi. Veronkeruu pitää ratkaista toisin. Ongelma ratkesi, niin kuin asiaan kuuluu, yleisen verotuskäytännön mukaan oikeudenmukaisesti ja näin veroista ei tarvinnut puhua erikseen mm. tekijänoikeuksien yhteydessä. Tämän vuoksi linkkiveroksi (Artikla 11) mainitun käsitteen sijaan alettiin puhua vain vahingonkorvauksesta.

Vahingonkorvauskanne huomattiin syntyvän vain tahallisesta tekijänoikeusloukkauksista. Valvonnan toteuttamiseksi löytyi automaattinen menetelmä, kuinkas muuten kuin digiteknologian avulla, jota käyttämällä kaikki verkkopalvelut ja kansalaiset voivat hallinnoida oikeuksiaan helposti. Sisällöntuottajat haluavat edelleen pääsääntöisesti pysyä hakukoneiden ja muiden ilmaisten linkkimarkkinoinnin piirissä, joten he antoivat oikeudet käyttää sisältöään ilmaiseksi. Osa toimijoista löysi liiketoiminnan antamalla näkyvyyttään hakukoneiden ja muiden palveluiden kautta vain maksua vastaan. Hyvin harva halusi kuitenkaan totaalikieltäytyjiksi täyspimeyteen julkisuudelta. Tämä oli kuitenkin näiden harvojen oma valintansa.

Suurimpia sivuvaikutuksia syntyi tietenkin hitaasti sopeutuville vanhan Internet-ajan menestyjille. Esim. Google ei pystykään missionsa mukaisesti organisoimaan maailman informaatiota ja tehdä siitä universaalisti saatavilla olevaa ja hyödyllistä. Ei niin laajasti ja halvalla kuin ennen, mutta kattavuus on silti erittäin laaja ja palvelu laadukasta.

4. Oikeus toi myös vastuun

Ilmaisten lounaiden vaatiminen palvelutarjoajilta toimi yhtä hyvin kuin narulla työntäminen. Ei toiminut. Päävastuu oikeuksiin liittyvistä toimista (Artikla 13) on tekijänoikeuden omistajalla. Niitä ei voinut sälyttää palveluiden tehtäviksi.

Samalla saimme velvoitettua kaikki kansalaiset mukaan digimaailmaan. Heille tarjottiin teknologia hallinnoida digitaalista pääomaansa helposti. Kuten aikanaan rahasta, digipääomasta tuli laajasti ymmärretyn työkalun ihmisten arkeen ja työhön. Internet-palvelut ottivat käyttöön lain valvomiseksi kehitettyjä teknologioita, joten heistä tuli automaattisesti lakia noudattavia oaspuolia.

Rikkomus siitä seuraava vahingonkorvausvaade syntyi vain silloin, kun joku taho kiertää teknologialla toteutettua suojaa tahallisesti. Hakkereitahan on sikissyt digimaailman synnystä lähtien. Rikolliset saatiin vastuuseen suurella menestyksellä.

5. Teknologiasta tuli vapauttava renki

Tekijänoikeusdirektiivi syntyi tavoitteen mukaisesti ilman tarvetta selostaa teknistä toimintaa millään tavalla. Teknologia-asiantuntijat jatkoivat kisailua siitä pitäisikö palvelut tehdä avoimella lähdekoodilla ja mihin tarkoitukseen suljettukin kelpaisivat. Järjestelmistä kokonaisuutena tuli kuitenkin API-talouden innoittamina avoimia. Oleellista kehityksen kannalta oli se, että teknologistit pitivät huolen siitä, että lain vaatimukset tulivat mahdollisiksi toteuttaa ohjelmallisesti, jotta lain valvonnasta tuli täysin automaattista. Mallikas suoritus kokonaisuutena.

Vaikka teknologia-asioita ei kirjattu lakiin, niistä kuitenkin puhuttiin lain säätämisen yhteydessä. Tämä johtui siitä, että osa syntyneistä vastalauseista perustuivat ajatukseen paperi ja kynä -menetelmistä. Niiden käyttö olisikin ollut ylivoimainen hidaste digimaailman kehitykselle ja siksi niihin perustuvat vastalauseet olivat täysin ymmärrettäviä ja oikeutettuja.

Yhteinen ymmärrys löytyi lopulta helposti. Euroopan on onnistunut tekijänoikeusdirektiivin myötä siirtymään digimaailman kokonaisvaltaisesti ja on nyt johtavassa asemassa koko maailman esikuvana.

Palattuamme nyt takaisin helmikuulle 2019 tiedämme mitä meidän pitää tehdä. Euroopan johtajuus digimaailmassa on tulevia päätöksiä vaille taputeltu.