Yhteisöviljelyn iloa

Mitä jos perustaisitte asukkaiden kesken kasvulaatikon puistoon?

Siirtymäkylässä hoidetaan yhteisöviljelmää jo toista vuotta. Viljelmämme on perustettu läheiseen leikkipuistoon yhdessä asukkaiden kanssa. Tänä vuonna pääsimme istuttamaan taimia ja siemeniä myös paikallisen päiväkodin kasvulaatikkoihin. Tässä blogissa jaamme tarinan ja vinkit yhteisöviljelyn iloon.

Siirtymäkylän yhteisöviljelmän tilannetta 2 viikkoa istuttamisen jälkeen (Siirtymäkylä, 2026)

Mistä yhteisöviljelyssä on kyse?

Käytännössä yhteisöviljely tarkoittaa sitä, että asukkaat viljelevät yhdessä: viljelmä perustetaan yhdessä, hoidetaan yhdessä ja sato korjataan yhdessä. Yhteisöviljely voi olla yksi kasvulaatikko julkisessa tilassa tai iso pelto yhdessä vuokratulla alueella. Me Siirtymäkylässä aloitimme kesällä 2025 yhteisöviljelyn yhdellä kasvulaatikolla läheisessä leikkipuistossa. Meillä yhteisöviljelmän omistavat kaikki lähialueen asukkaat, eikä mukaan ole tarvinnut erikseen ilmoittautua.

Sinun ei tarvitse olla yhteisöviljelyn asiantuntija aloittaaksesi toiminnan. Me emme ainakaan olleet. Saimme tosin tänä keväänä mahdollisuuden osallistua Sini Ruotsalaisen Yhteisöviljely-työpajaan Karjalohjalla Kehrä-kylätalossa, osana Kestävän elämän tekijöiden päivää. Yhteisöviljelyä voi tehdä hyvin pienesti ja toisaalta myös todella laajasti ja ammattimaisesti.

Meillä Siirtymäkylässä yhteisöviljelyn tarkoitus on tuoda asukkaat yhteen, vahvistaa ruokasuhdetta, oppia yhdessä, jakaa vinkkejä ja harjoitella yhteisvastuuta.

Laajemmissa yhteisöviljelmissä, kuten Jalotuksen Jalopellossa tai Omamaassa on tarkoituksena tuottaa myös omavaraisuuteen liittyen satoa — tähtäin on siis korkeammalla. Laajemmissa yhteisöviljelmissä haetaan osakkaaksi eli viljelmällä on tiedossa, ketkä siitä vastaavat ja kuka saa kerätä satoa.

Yhteisöviljelyn pieni opas, Sini Ruotsalainen, 2026

Näin pääset alkuun yhteisöviljelyssä

1. Valitkaa keskeinen paikka yhteisöviljelmälle. Voitte aloittaa yhdellä kasvulaatikolla.
2. Hakekaa kaupungilta lupa laatikon asentamiseen. Usein luvan saa vain kasvukaudeksi, eli laatikko pitää poistaa talveksi.
3. Sopikaa keväällä, mitä esikasvatusta kukin tekee. Asukkaat kutsutaan tuomaan siemeniä ja taimia yhteisöviljelmän perustamispäivään, mutta on hyvä että niitä on varuiksi myös järjestäjillä mukana.
4. Järjestäkää perustamispäivä ja kutsukaa lähialueen asukkaat mukaan. Kysele työkaluja, kierrätysmateriaaleja ja tekijöitä. Pienet tarjoilut talkoolaisille on aina hyvä idea!
5. Sopikaa yhteisöviljelmän hoidosta kesän aikana. Kohtaamiset viljelmän äärellä ovat myös osa toimintaa — järjestäkää muitakin tapahtumia viljelmän läheisyydessä kesän aikana.
6. Huipentakaa yhteisöviljelmä Sadonkorjuujuhlaan elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Juhlassa voitte yhdessä korjata satoa, tehdä siitä ruokaa ja maistella. Kannattaa myös pyytää asukkaita tuomaan maisteluun oman pihan antia ja lähiruokaa piknikille. Lasten maistelupöydässä lapset voivat arvioida yhdessä kasvatettujen herkkujen makuja.
7. Sopikaa myös ketkä hoitavat kasvulaatikon poistamisen. Yksivuotiset kompostiin, monivuotiset jollekin asukkaalle. Mullan kärrääminen pois. Nurmikon istuttaminen takaisin.

Yhteisöviljelmän äärelle kokoonnuttiin myös kuvaamaan pieni video. Kuvassa Siirtymäkylän luotsit Anni ja Aino (Siirtymäkylä, 2026)

Valitse paikka ja hae lupa

Me Siirtymäkylässä valitsimme yhteisöviljelmän paikaksi läheisen leikkipuiston, koska puisto tuo asukkaat yhteen: sen läpi kuljetaan päivittäin ja sinne kokoonnutaan lasten kanssa ja erinäisissä asukastapahtumissa. Puistomme on myös sen verran iso, että siinä on nurmialueita, johon viljelmän (eli kasvulaatikot) oli helppo sijoittaa. Mietimme, että sijainnin tulee olla aurinkoinen, lähellä puiston kävelytietä ja toisaalta hieman etäällä pallokentästä. Lopulta tarkka paikka päätettiin asukkaiden kanssa yhdessä perustamistapahtumassa.

Pohdimme myös yhteisöviljelmää paikallisen yhdistystalon pihalle. Leikkipuisto tarjoaa kuitenkin paikan jossa asukkaat viettävät luonnollisesti aikaa päivittäin, osana arkea. Lisäksi pohdimme, mille etäisyydelle me järjestäjät haluamme sitoutua raahaamaan puutarhamateriaalit ja vesikannut.

Tänä kesänä saimme kuitenkin mahdollisuuden myös lähteä kumppaniksi paikallisen päiväkodin kasvulaatikkoihin. Yhteisviljelmä on meille oiva tapa tehdä yhteistyötä. Päiväkoti hoitaa viljelmää kun se on auki ja me järjestämme hoitoringin kesälomakaudelle.

Luvan hakeminen on helppoa

On hyvä huomata, että julkisille paikoille ei voi perustaa yhteisöviljelmää ilman lupaa. Pienen selvittelyn jälkeen oikea paikka luvan hakemiselle löytyi Lupapisteestä. Me haimme Käyttölupaa Vantaan kaupungilta. Hakemukseen liitettiin vapaamuotoinen kuvausteksti sekä karttakuva, johon olimme hahmotelleet yhteisöviljelmän sijainnin puistossa. Luvan saaminen oli helppoa, eikä se maksanut mitään. Tälle vuodelle olisimme halunneet saada 2 vuoden luvan, jotta viljelmää ei tarvitsisi talvella poistaa. Se ei kuitenkaan käynyt kaupungille, joten päädyimme aikatauluttamaan laatikon poiston riittävän myöhään, talven rajalle, jotta kasvukausi olisi riittävän pitkä, mutta lumivallit eivät vielä olisi esteenä.

Kiinnitä lupalappu myös julkisesti esille viljelmän lähelle!

Esikasvata taimia yhdessä

Kun yhteisöviljelmä on päätetty perustaa ja sille on paikka ja koko tiedossa, on aika miettiä viljelysuunnitelmaa. Ensimmäisenä vuotena taisimme vain kerätä erilaisen kasan taimia ja siemeniä ja sen kummemmin miettimättä istuttaa ne ainokaiseen laatikkoomme. Toiselle vuodelle teimmekin sitten hieman suunnitelmaa etukäteen.

Alustava viljelysuunnitelmamme vuodelle 2026

Perustamistapahtumassa teimme sitten suunnitelmaan muutoksia asukkaiden toiveiden, ideoiden ja saatavilla olleiden taimien ja siementen perusteella.

Milloin esikasvatus aloitetaan?

Esikasvatus kannattaa aloittaa aivan viimeistään 2 viikkoa ennen perustamistapahtumaa, mutta mieluiten tietenkin jo keväällä. Tomaattien esikasvatus voi alkaa jo maaliskuussa, kun taas kurkut ja kurpitsat laitetaan itämään vasta toukokuun alussa. Kaikkea ei kannata esikasvattaa, esimerkiksi herneet, maissit, auringonkukat ja yrtit voi suorakylvää. Tosin jos perustamistapahtuma ajoittuu kesäkuulle, voi tulla kiire että sato kerkeää kypsyä. Meillä perustaminen on ajoittunut aina kesäkuun toiselle viikolle.

Mitä kasveja kannattaa valita viljelmään?

Tänä vuonna saimme upeita erikoismaissin siemeniä Nuuksiossa asuvalta Elävän siemenpankin vetäjältä. Lisäksi laitoimme esikasvatukseen niitä siemeniä, joita meillä sattui olemaan. Perunat ovat tietenkin ehdottomasti mukana yhteisöviljelmässä — ja mikäs sen helpompaa kun keväällä jääkaapista löytyy turhankin helposti itäneitä perunoita. Perunoiden viljelyssä on se etu, että siitä saa takuuvarman sadon, ja pienetkin lapset tykkäävät istuttaa ja poimia perunoita. Toinen bravuurimme on kurpitsat — niiden lonkeroiden seuraaminen viljelmällä tuo iloa kaikille. Kurpitsan sato on myös jotenkin niin näyttävä. Jättimäiset auringonkukat, samettikukat ja muut kukkivat kuuluvat myös yhteisöviljelmään: houkuttelemaan pölyttäjiä, suojaamaan tuholaisilta ja tuomaan kauneutta. Kaupan virttyneet yrtit löysivät myös uuden elämän kasvulaatikossa.

Hanki materiaalit yhteisöviljelmään

Viljelmän perustamiseen tarvitaan multaa, lannoitetta ja kasvulaatikot. Me Siirtymäkylässä olemme halunneet haalia materiaalit kierrätyksenä omalta alueeltamme. Ensimmäisenä vuotena saimmekin kärrättyä yhden laatikkomme mullat asukkaan lehtikompostista. Lannoitteeksi tuotiin keittiökompostin ainesta. Laatikon puut ja ruuvit saatiin terassiprojektin jätelaudoista. Suodatinkangas ja aita olivat asukkaiden ylijäämää.

Ensimmäisenä vuotena kärräsimme käsin yhteisöviljelmän materiaalit puistoon.

Tällä toiselle vuodelle laajensimme yhteisöviljelmää kolmeen laatikkoon ja mittakaava alkoi tulla vastaan. Puut ja ruuvit saatiin edelleen kierrätyksestä, mutta multia emme jaksaneet käsin kärrätä pihoilta, joten ne kävimme ostamassa. Kolmeen 1.5mx1m laatikoihin tarvittiin 30 säkkiä 50L multaa ja sekin jäi hieman vajaaksi.

Yhden illan siinä kuitenkin meni, että mitattiin ja pilkottiin laatikkojen sivut, ja käytiin peräkärryllä hakemassa mullat. Myös aitaa tarvittiin enemmän kuin kierrätyksestä löytyi, eli sitä ostettiin lisää. Aita suojaa viljelmää peuroilta ja jäniksiltä, joita meidän alueella onkin varsin paljon. Varsinainen rakentaminen haluttiin jättää asukkaille perustamistapahtumaan.

Jos käytätte kierrätyspuuta, muista että painekyllästetty puu on myrkyllistä eli se ei sovellu kasvulaatikkoon.

Toisena vuotena haimme mullat kaupasta, mutta laatikon materiaalit saimme kierrätyksestä.

Perusta yhteisöviljelmä asukkaiden kanssa

Yhteisöviljelmän rakentaminen ja istuttaminen on mukava yhteisöllinen tapahtuma kesän alussa. Tapahtuma kannattaa ajoittaa siten, että taimien peittämiseen ei tarvita enää harsoa. Suosittelemme toukokuun loppua tai kesäkuun alkua. Meillä Siirtymäkylässä tapahtuma on järjestetty aina kesäkuun toisen viikon arki-iltana. Kesäisin ihmiset ovat kiireisiä loppuviikosta, joten arki-illat kannattaa hyödyntää tähän.

Teimme tapahtumasta yhteisen suunnitelman. Aloitimme tavoitteista:

Yhteisviljelyn käynnistäminen

• Yhteisen viljelmän äärellä kokoonnutaan ja jaetaan oppeja ja kokemuksia puutarhanhoidosta ja ruuan kasvattamisesta
• Lasten ja perheiden ruokasuhde vahvistuu
• Puutarhasta tulee yhteisön kohtaamispaikka — omistajuus on yhteinen ja kaikki haluavat että onnistumme yhdessä
• Saamme jotakin satoa elokuun sadonkorjuujuhlaan

Muita tavoitteitamme

1. Tuodaan mukaan myös ilmastoasiaa.
2. Erillistä ohjelmaa lapsille, jotta he kokevat osallisuutta ja kiinnostuvat/jaksavat olla mukana.
3. Saadaan lisää aktiiveja ja vapaaehtoisia.
4. Osallistuminen ei ole pelkkää kahvittelua. Jotta saa kahvin/pullan — pitää osallistua: istuta/rakenna > kahvittele > osallistu pöytäkeskustelun teemaan > jätä palaute/idea/teko laatikkoon.

Tarjoilut ja markkinointi

Tarjoiluksi teimme raparperipiirakkaa, juurileipää ja muffinsseja. Kahvi, tee ja mehu maistui hieman sateisessa säässä.

Tapahtumaa markkinoitiin alueen some-ryhmissä ja Siirtymäkylän omissa kanavissa. Lisäksi omia aktiiveja muistuteltiin whatsapp-ryhmässä. Ensimmäisenä vuotena jaoimme lähialueiden asukkaiden postilaatikkoihin kutsut. Se olisi varmasti ollut hyvä idea myös toiselle vuodelle!

Saimme tänäkin vuonna mukaan monen ikäisiä asukkaita: 4-vuotiaasta eläkeläisiin osallistui, noin 25 asukasta yhteensä. Moni tuli mukaan nimenomaan auttamaan — mukana työkaluja ja sadevaatteet. Jotkut pysähtyivät mukaan puiston läpi kävelyn ohessa.

Lapsille oli huomioitu myös omaa ohjelmaa — Siirtymäkylän 16-vuotias kesäharjoittelija Minea järjesti ihanan luonnonkukkataidetehtävän. Moni lapsi osallistui tietenkin myös taimien ja siementen istuttamiseen.

Tärkeintä yhteisöviljelmän perustamisessa on joustavuus ja avoin mieli muiden ideoille ja mielipiteille. Järjestäjän ei kannata tietää kaikkea ja päättää kaikkea, vaan aina kannattaa kysyä osallistujilta “Mitä mieltä sinä olet? Miten tämä sinun mielestäsi kannattaisi tehdä?”

Maija oli tehnyt myös viljelmälle kyltit, jotta ohikulkijallekin avautuu mistä on kyse. Viime vuonna teimme kyltit yhdessä lasten kanssa.

Yhteisöviljelmän rakentajat vauhdissa (Siirtymäkylä, 2026)

Mikä ihmeen Siirtymäkylä?

Siirtymäkylä Jupperi on asukkaiden oma luonto- ja kestävyyskerho, joka toimii Espoon Jupperin, Laaksolahden ja Vantaan Linnaisten alueella sekä niiden lähialueilla.

Tälle vuodelle olemme saaneet yhteisviljelmään tukea Espoon kaupungin Kestävä ja luonnonläheinen Espoo -kehitysohjelmasta, sekä ECOLISE Pathfinder -ohjelmasta.