Mitä metsästä pitäisi ajatella?

Näkymä Karhuaavalle. Saija, Pulkkaviita, Salla Elokuu 2022

Viikkoni on sisältänyt paljon puhetta metsästä. Maaseudun tulevaisuudessa keskustellaan saako puuta polttaa tai oikeammin onko puu uusiutuva energialähde vai ei.

Sain viestiä Ranskasta: siellä mietitään tosissaan suomalaisten metafyysistä metsäsuhdetta ja olisiko tästä tehtävissä elokuva.

Osallistuin tiistaina Silvan ja järjestämään seminaariin metsien hoidon ja vesistön osalta. Tilaisuudessa julkaistiin kiinnostava metsälaskuri.

Keskiviikkona ajauduin Kööpenhaminaan Future of Forest 2030 tapahtumaan. Tämän tapahtuman järjestäjä oli Space10 (Ikean rahoittama) tulevaisuuden konseptien tutkimusosasto. Huh huh.

Kaikilla on mielipide metsästä. Metsä nähdään kansallisena omavaraisuusajattelun ytimenä, metsä vaikuttaa ei pelkästään siihen että voidaan hengittää vaan se miten hoidamme metsää vaikuttaa siihen onko Suomenlahti missä kunnossa. Metsäsuhteellamme on kansainvälistä kiinnostusta. Metsään kohdistuu merkittäviä tarpeita. Metsän pitäisi jatkaa yhteyttämistä ja hengittämisen mahdollistamista, metsien pitäisi pelastaa meidät ilmastokriisiltä, metsän tuotosten tulisi korvata muovi ja puuvilla. Huh huh ja huh.

Vanhat totuudet pitävät yhä paikkansa. 1) Metsänhoito tulee sopeuttaa kasvupaikan mukaan — yhtä totuutta ei ole 2) Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen — metsänhoito ei ole vain oman metsänhoitoa vaan hoitamalla hyvin metsää vaikutamme koko ekosysteemiin. Kaikille ihmisen tekemillä toimenpiteillä on väliä. 3) Ikuinen kysymys säilyy — voiko metsää omistaa.

Ehkä jo tiedättekin, että olen perustanut metsän arvoa tutkivan yhdistyksen Metsä Ry:n Mirkun ja Ghitan kanssa. Tutkimme juuri näitä ikuisia kysymyksiä ja kuinka voisimme nostaa metsän arvoa. Tervetuloa mukaan tutkimaan ja keskustelemaan. Mutta mitäpä ajattelen metsästä tämän viikon havaintojen perusteella. Instagramissa löytyy tili @fornemus

Puun polttaminen

Kukaan ei kiellä polttamasta puuta. Saunan lämmittäminen on ihan ok juttu ja toki huoltovarmuuden nimissä meidän saattaa olla hyvä myös käyttää kansallista luonnonvaraa. Ehkä kuitenkin voisimme yrittää keksiä puulle jotakin muuta käyttöä kuin polttaminen. Vaikka mittakaavamme Suomessa on pieni ja voi olla, että meidän tekemisellä ei sinällään ole merkitystä. Toisaalta koko maailma yrittää tehdä juuri päin vastoin siis olla päästämättä hiilidioksia ilmakehään.

Maailman parasta metsänhoitoa?

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Metsien hoidolla voidaan vaikuttaa vesistöjen laatuun merkittävästi. Ennallistamiset, suojavyöhykkeet ja muut toimenpiteet ovat tärkeitä. Miettikää miten tärkeä asia vesi on meille ja maailmalle. Mielestäni suomessa pitäisi olla maailman parasta osaamista metsänhoidossa. Jos näin on niin ehkä metsänhoitajat voisivat lopettaa liian syvin metsäojien tekemisen tai ylipäätään turhan maan mylläämisen ja miettiä tarkkaan onko avohakkuu sittenkään paras vaihtoehto kokonaisuuden kannalta. We can do better.

Maailman metsillä on eri ongelmat kuin meillä.

Maailmalla on todellakin eri ongelmat metsien suhteen kuin meillä. Käytännössä muualla tarve on uudelleen metsittää kauan sitten hakattuja alueita ja toisaalta lopettaa silmitön metsien hakkaaminen esimerkiksi laidunmaaksi. Muualla tarvitaan organisaatioita kuten World Forest Watch tai World Forest ID (suosittelen katsomaan on nimittäin kohtuullisen siistiä tavaraa). Meillä Suomessa aika tarkkaan tiedetään kuka maan omistaa, mitä metsässä on ja miten se kasvaa ja miten metsä hoidetaan. Tämä ei todellakaan ole tilanne muualla.

Kööpenhaminan tilaisuudessa oli myös puhumassa IKEAn puunhankinnasta vastaava kaveri. Kyseessä on kiinnostava tyyppi sillä IKEA käyttää 1% KAIKESTA maailman puutavarasta. Siis 1% KAIKESTA.

Muutama havainto puheesta. IKEA pyrkii ratkaisemaan mahdottoman ongelman: miten kasvatetaan myyntiä, tuotteiden kierrätystä ja samalla koetetaan parantaa maailmaa. Puunhankinnasta vastaava kaveri (hankkii siis joka vuosi 20miljoonaa kuutiota puuta) jakoi muutaman ajatuksen IKEAn strategiasta puun käytön mukaan.

1. Käytetyn puun alkuperän varmistaminen ja laadun kasvattaminen vähintää FSC standardin mukaista puuta
2. 2030 mennessä 30% kaikesta puusta on kierrätettyä puuta.
3. Luonnon monimuotoisuus on keskeinen arviointiperuste voiko puuta käyttää.

Todellakin metsänhoito tulee valita kasvupaikan mukaan. Ikean kaveri kertoi myös seuraavan tilaston. Maailman metsistä 3% on metsäplantaaseja siis puupeltoa (varmaan hieman eri asia kuin suomalainen puupelto) mutta kuitenkin 30% kaikesta sahatavarasta tulee näistä puupelloista. Ehkä joillakin alueilla saattaa olla tarpeen tehdä vieläkin tehokkaampia puupeltoja (Nopeampaa kasvua, järeämpää puuta …). Samalla voitaisiin ainakin välttävästi metsittää maita. Tässä pelissä Suomi ei ehkä kuitenkaan ole ihan parhaimmillaan (Meillä puut kasvaa hitaasti, luontomme ei kestä yksipuolista puustoa).

Metsänhoito kasvupaikan mukaan: hoidetaan me Suomessa monimuotoinen, uskomattoman hieno miltei arktinen metsä joka tuottaa uutta arvoa maailmalle ja annetaan Uruguayn, Argentiinan, Minnesotan, Kazakstanin ja Andalusian hoitaa uudet puupellot. Nämä paikat todellakin tarvitsevat puita ja metsää. Vaikka sitten puupeltoina.

—

Mitä sitten ajattelen metsästä? Ajattelen, että metsä on siisteintä mitä maapallolla on (en tunne merenalaista maailmaa, voi olla vielä siistimpi). Ajattelen, että metsässä on vaikka mitä joka auttaa meitä taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Ajattelen, että olen aika innostunut metsästä.

Mennään metsään.