Sisällöntuottajan 4 ammattitautia: oireet ja hoito-ohjeet

Photo by Tim Gouw on Unsplash

Punainen lanka hukassa, tarinan kaari katoaa?

Et ole yksin.

Varsinkin sivutoimiset kirjoittajat oireilevat usein huomaamattaan.

Tutkimuksen* mukaan suurin osa työelämän sivutoimisista sisällöntuottajista kirjoittaa säännöllisesti kapulakielistä, puisevaa tai monitulkintaista tekstiä sekä häivyttää tekstistään vastuita ja toimijoita ilman perusteltua syytä.

Useimmiten taustalla on jokin sisällöntuottajien yleisistä ammattitaudeista: Substantiivitauti, Passiivinen persoonahäiriö, Virkkeenvenytysobsessio tai Kapulakielisyndrooma.

Hyvä uutinen on, että jos diagnoosin saa ajoissa, usein pelkkä kotihoito riittää.** Pitkällä aikavälillä oireilu voi kuitenkin johtaa siihen, että viestinnän vaikuttavuus heikkenee dramaattisesti.

Tarkista tästä listasta sisällöntuottajien yleisimmät oireet ja niiden hoito-ohjeet!

* Empiirinen pitkittäistutkimus, Holopainen 2017.

** Jos oireita esiintyy paljon ja se vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun merkittävästi, tulee ottaa yhteyttä suoraan ammattikirjoittajaan.

1. Substantiivitauti

Taudinkuva: “Markkinointistrategian jalkautus tapahtuu johtoryhmän nimeämässä projektitiimissä.”

Substantiivitautia esiintyy etenkin sivutoimisilla sisällöntuottajilla, joille epämiellyttävien totuuksien ääneen sanominen on usein vastenmielistä. Jos esimerkiksi kerrot, että asiakaspalvelumme perustuu puhelinneuvontaan, se tarkoittaa käytännössä, ettei meitä voi tulla tapaamaan paikan päälle.

Yleensä oireilu alkaa sillä, että tekemistä aletaan suorittamaan normaalin tekemisen sijaan (asia jalkautetaan → asian jalkautus tapahtuu). Toimijaksi muuttuu ihmisen sijaan jokin mystinen abstrakti entiteetti (esim. jalkauttaminen, selvittäminen tai hallinnoiminen), ja lauseen pääsisältö siirtyy verbistä substantiiviin (koska sopiva vertailuryhmä puuttuu, hankkeen edullisuutta ei pystytä selvittämään luotettavasti → sopivan vertailuryhmän puuttuminen estää hankkeen edullisuuden luotettavan selvittämisen).

Mitä pidemmälle tauti etenee, sitä itsenäisemmin kaikki tekeminen tapahtuu riippumatta taustalla hääräilevistä ihmisistä.

Yleisimmät oireet: lauseen pääsisällön siirtyminen verbistä substantiiviin sekä asioiden suhteita epätarkasti ilmaisevat verbit, kuten aiheuttaa, estää, edellyttää, vaikuttaa, ilmetä, tapahtua, tehdä, suorittaa, toteuttaa…

Hoito-ohje: “Markkinointistrategian jalkauttaa johtoryhmän nimeämä projektitiimi.”

Jos kaikki tekeminen on jo pitkään tapahtunut passiivisesti jonkun muun toimesta (heh), on potilaan tietenkin vaikeaa yhtäkkiä ottaa vastuuta omista tekemisistään. Vallitsevan näkemyksen mukaan tehokkain hoitomuoto on kuitenkin nimenomaan siedätyshoito. Alku on hankala, mutta itsevarmuus kasvaa varmasti toistojen ja hyvän lukijapalautteen myötä.

• Uskalla ottaa vastuu omista teoistasi ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Käytä ilmaisuvoimaisia verbejä niiden oikeassa käyttötarkoituksessa: älä tyydy vain toteuttaamaan hinnanalennusta vaan mieluummin alenna hintoja.
• Jätä (kiellettyjen verbien lisäksi) tekstistä pois kaikki muutkin sellaiset ilmaukset, jotka häivyttävät toiminnan tai vaikutuksen suuntaa, kohdetta, tekijää tai kokijaa.

2. Passiivinen persoonahäiriö

Taudinkuva: “Ongelma käsitellään johtoryhmässä ja toimeenpiteisiin ryhdytään pöytäkirjan mukaisesti.”

Tämän organisaatioviestinnässä yleisen häiriön taustalla on usein se, ettei vastuita haluta jostain syystä kirjoittaa auki. Persoonahäiriöinen sisällöntuottaja toimiikin usein siinä luulossa, että toimijan häivyttäminen saa itse tapahtuman kuulostamaan vääjämättömämmältä kuin se todellisuudessa on.

Jos joku asetetaan ehdolle virkaan tai jostakin asiasta säädetään laissa, ei lukijan tosiaankaan tarvitse tietää, kuka päätöksen on tehnyt tai lain säätänyt. Aika usein tunnuslukua kysytään laitetta käynnistettäessä ja toimenpiteisiin ryhdytään pöytäkirjan mukaisesti, mutta kovin suurta vahinkoa tuskin saisi aikaiseksi, vaikka menisikin paljastamaan, että tunnuslukua kysyy laite ja että pöytäkirjan mukaisiin toimenpiteisiin ryhtyy johtoryhmä.

Yleisimmät oireet: passiivi (esim. ryhdytään) ja nollapersoona (yksikön 3. persoonan muotoinen, mutta ilman persoonapronominia, eli esim. täällä ei saa juosta).

Hoito-ohje: “Johtoryhmä käsittelee ongelman ja ryhtyy pöytäkirjan mukaisiin toimenpiteisiin.”

Passiivisen persoonahäiriön suositeltava hoitomuoto on yksilöterapia, jossa opetellaan kirjoittamaan toimija esiin. Kun lukija ymmärtää, kuka tekstissä (ja tosielämässä) tekee mitäkin, on punaista lankaa helpompi seurata. Jos teksti on alusta loppuun puisevan passiivimuotoinen, sen sisältämä toiminta jää lukijalle abstraktiksi ja kaukaiseksi.

• Jos tekijää ei ole erityistä syytä häivyttää, älä häivytä.

3. Virkkeenvenytysobsessio

Taudinkuva: “Suureen suosioon nousseita Ketteröitymisalustoja tarjoavan, somesta tutun yhden hengen yrityksen Start-Up Oy:n liikevaihto kasvoi henkilöstön pieneen määrään liittyvistä epäkiitollisista lähtökohdista huolimatta viime vuonna nopeammin kuin millään muulla kentän toimijalla.”

Virkkeenvenytysobsession kehittymisen taustalla on usein sosiaalinen paine vaikuttaa todellista fiksummalta tai peittää punaisen langan katkeaminen.

Häiriö pääsee usein kehittymään vaivihkaa. Alkuun sisällöntuottaja lisäilee tekstiin vaivihkaa harmittomia, mutta sisällöltään pääsääntöisesti tyhjiä sanoja, ja kuvaavat ilmaukset vaihtuvat epätäsmällisempiin (brändi on se, miltä yritys näyttää ulospäin → brändi konkretisoituu ulkopuolisten mielikuvissa yrityksen julkisuuskuvasta).

Seuraavassa vaiheessa lauseita yhdistellään sumeilematta monsterivirkkeiksi ja sivulauseet vaihtuvat kuin huomaamatta lauseenvastikkeisiin. Loppuvaiheessa asiasisällön osuus tekstistä on jo häviävän pieni, ja lukijan on siksi vaikea hahmottaa, mistä täyteen ahdetuissa virkkeissä lopulta on kyse.

Myös asiavirheitä ja väärinymmärryksiä tulee samasta syystä helposti.

Yleisimmät oireet: yli kahdeksan sanan lauseet, yli 15 sanan virkkeet, yli viiden lauseen kappaleet, pitkät yhdyssanat (varsinkin useampi peräkkäin), -kin -tyyppiset lisäkkeet sanojen lopussa, lauseenvastikkeet, toisto, epätäsmällisyys sekä löysät täytesanat: ehkä, jo, luultavasti, nimenomaan, lähtökohtaisesti, pääsääntöisesti, toimesta, johdosta, ansiosta, tilanne, prosessi, järjestelmä…

Hoito-ohje: “Start-Up Oy:n liikevaihto kasvoi viime vuonna kaikkia muita alan yrityksiä nopeammin. Somesta tuttu yritys valmistaa suosittuja Ketteröitymisalustoja.”

Tähän sairauteen tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella, sillä obsessio kehittyy usein kuin huomaamatta ja oireilla on lisäksi ikävä taipumus palata ajan kanssa. Tehokkain tapa päästä lopullisesti eroon huonoista tavoista on vanha kunnon nenänvalkaisu.

• Kokeile alussa karsia tekstistäsi toisto ja joka ikinen sana, joka ei tuota lukijalle lisäarvoa. (Jos teksti alkaa tämän jälkeen kuulostaa tyhjältä, se johtuu vain siitä, että se on sisällöllisesti tyhjää tai punainen lanka oli alunperinkin hukassa.)
• Pätki kaiki ylipitkät virkkeet lyhyempiin ja poista lauseenvastikkeet.

4. Kapulakielisyndrooma

Oireenkuva: “Uusasiakashankinta tapahtuu siirtymällä epämukavuusalueelle.”

Kapulakielisyndrooma on yksi länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yleisimmistä elintasosairauksista. Ulkoisesti syndrooma muistuttaa virkkeenvenytysobsessiota, mutta leviää siitä poiketen vain suljettujen työyhteisöjen sisällä. Syndroomalla on useita alalajeja, joista jokainen tarttuu vain tietyn sisäryhmän jäseniin. Riskiryhmiin kuuluvat virkamiesten lisäksi mm. eri alojen konsultit ja asiantuntijat, poliitikot sekä IT-alan, markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset.

Kapulakielisyndrooman alkaa oireilla sisällöntuottajan sosiaalistuessa työyhteisön ammattislangiin. Diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä kapulakieli on usein kielellisesti moitteetonta ja sisäisesti loogista, ja lisäksi taudinkuvaan kuuluu taipumus kieltää oireiden olemassaolo tai vähätellä niiden merkitystä.

Loppuvaiheeseen edennyt kapulakielisyndrooma ilmenee pääosin vakavina viestin välittymisen ongelmina, jotka johtavat usein viestinnän osapuolten turhautumiseen.

Yleisimmät oireet: ammattislangi, jargon ja alaspesifit sanat, ilmaukset ja käytänteet: tahtotila, jalkauttaminen, sidosryhmä, toimintaympäristö, rajapinta, diskurssi, paradigma…

Hoito-ohje: “Tuntemattomille myyminen vaatii vaivaa.”

Kapulakielisyndroomaan on jo vuosia yritetty kehittää täsmälääkettä — tuloksetta. Valitettavan suuri osa syndroomasta kärsivistä jääkin ilman asiaankuuluvaa hoitoa. Hyvä uutinen on, että suurin osa oireista helpottaa säännöllisellä kotihoidolla.

• Kysy tekstistäsi palautetta ulkopuolisilta — mieluiten jo alkuvaiheessa, ennen kuin olet nähnyt kohtuuttomasti vaivaa ulkoasun hiomiseen.
• Yritä kokeeksi avata tekstissä käyttämäsi termit yhdellä lauseella jollekin, joka ei tunne niitä.
• Kokeile lukea jonkin itsellesi vieraan alan ammattitekstiä ja mieti, mistä ymmärtämisen vaikeudet johtuvat.