Josh Felise

Tästä kaikki alkaa

Ensimmäisessä sarjassa avaan oivalluksia, joita olen tähän asti saanut 4,5 vuoden avioliitosta. Olen itsekin vasta matkamme alkutaipaleella, enkä hallitse tätä hommaa täydellisesti. Olen tunnistanut kasvua omassa sydämessäni ja sen kautta ajattelussani ja käytöksessäni ja tämä on vienyt meitä eteenpäin. Haluan avata elämäämme, jotta meidän voittojen kautta voivat muutkin päästä omalla matkallaan eteenpäin, ehkäpä meitä nopeamminkin.

Olen aina halunnut kirjoittaa. Ajatus on kuitenkin lähinnä kerännyt pölyä päälleen jossain mieleni takasopukoissa. Jonkin aikaa kuvittelin jo, että kirjoittaminen ei ole minua varten, koska niin paljon kirjoitetaan jo. Mitä on yksi blogi lisää? Viime keväänä kuitenkin päätin, että alan kirjoittaa. Sydämeni kyseli Jumalalta, josta olen löytänyt täydellisen Isän, rakastajan ja ystävän, mistä juuri minun tulisi kirjoittaa. Jonkin ajan päästä, ihan odottamatta, hän vastasi: Ihmissuhteet. Aloitan avioliitosta, sillä se on vahvasti sydämelläni. Olen aina ollut kiinnostunut terveen liiton aineksista ja minulla on luja usko liittoihin ja Jumalaan, joka on liiton Jumala. Aina on toivoa, sillä Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.

Muistan kuinka minulta kysyttiin 12-vuotiaana tekstarilla “alanko olee” ikäiseni mukavan pojan kanssa ja vastasin hänelle johonkin vastaavaan tapaan:

“Kun alan seurustelemaan, haluan, että se suhde tähtää avioliittoon ja me olemme mielestäni vielä liian nuoria sellaiseen.”

Hahaha. Mitä lie poika tästä miettinyt… Avioliitto on ollut mielessäni jo pitkään ja olen tarkkaillut pareja ympärilläni ja miettinyt mikä tekee suhteesta toimivan. Halusin kovasti jo noin 13-vuotiaasta lähtien olla parisuhdeterapeutti. En uskonut monen kuuntelevan niin nuoren ja vieläpä sinkun avioliittoneuvoja. :D En nytkään koe, että jakelen neuvoja, jaan vain yksinkertaisesti meidän matkasta.

Koko avioliittomme ajan olen haudutellut sydämeeni kätkettyjä ajatuksia ja kävellyt itse joidenkin prosessien läpi, joita tulen jatkossa avaamaan. Tulen julkaisemaan kerran viikossa yhden tekstin meidän matkastamme, mikä ei ole tyhjentävä vastaus kaikkiin kysymyksiin, vaan voi jopa herättää niitä lisää. Suhteemme ei ole avioliiton täydellinen ilmentymä. Me olemme kasvuprosessissa yhdessä. Olen itse joka päivä haastettu olemaan vaimo, joka rakastaa miestään kuten Jeesus.

Kirjoitan lähinnä vaimona tosille vaimoille, mutta mikään ei estä myös miehiä lukemasta. Uskon, että he voivat blogin kautta päästä kurkistamaan naisen sydämeen, me kun välillä odotamme miesten olevan ajatusten lukijoita… Ainakin itse teen niin. Huom. miehet, muistakaa kuitenkin, että vaimonne on oma persoonansa, joten kysykää myös häneltä itseltään miten hän kokee nämä asiat, eihän hänen sydämensä ole kopio omastani. Myös sinkut ovat kutsuttu lukemaan pohdintaani. Kuten sanoin, olin itse aina kiinnostunut avioliitosta ja aloin valmistautumaan tulevaan liittoon jo nuorena. Siitä on ollut vain hyötyä!

Toivon blogini mahdollisesti sanottavan ilmiöitä, joihin vaimot törmäätte, mutta joista on vaikea saada kiinni ja ymmärtää mistä pohjimmiltaan on kyse. Ehkä omat kokemukseni auttavat myös muita. Ehkä joku jopa välttyy samoilta haasteilta tai pääsee nopeammin eteenpäin. Haluan haastaa kasvamaan ja rakastamaan. Haluan muistuttaa, että on toivoa! Ja myös yksinkertaisesti painottaa sitä, että emme ole yksin. Muut kävelevät myös prosessista toiseen. Meidät on luotu siihen, emme voi jäädä paikoillemme.

Jokainen pari on erilainen ja ihanaa niin!! Samat teemat kuitenkin koskettavat monia. Älkää siis verratko itseänne meihin tai muihin, mutta ottakaa irti se, minkä näette hyvänä.

PS. Tsekkaa blogit Rakkauden valtakunta ja Fully Known, Deeply Loved