TEKSTI Laura Kanerva KUVAT Joona Aspegrén

Ötökköruuan sanansaattaja: “Käytännössä ihmisen ei tarvitsisi syödä mitään muuta kuin hyönteisiä”

Topi Kairenius paistaa pannulla kuhnurin toukkia ja kiertää Suomea puhumassa niistä. Partiolaisia hän kannustaa metsään keräämään heinäsirkkoja ja muurahaisia.

Pussillinen maustettuja heinäsirkkasipsejä. Se oli hyönteiskokki Topi Kaireniuksen ensimmäinen kosketus hyönteisiin ruokana. Topi oli harrastanut hyönteisiä aikaisemmin muun muassa valokuvaamalla, mutta perhesyyt ja mielenkiinto toivat hyönteiset lopulta lautaselle.

– Molemmilla lapsilla oli pienenä kaikki mahdolliset allergiat ja siitä se oikeastaan lähti. Piti löytää vaihtoehto maidoille, viljoille ja lihalle. Eli tavallaan käytännön syistä lähdin kokeilemaan, mutta siis ihan uteliaisuudesta ja siitä mitä hyönteiset voi olla ruokana.

Topi kiertää viikoittain luennoimassa hyönteisten syömisestä ja valmistamisesta. Hyönteiskokki on kiertänyt niin hääkeikoilla kuin suurilla festareilla. Viime kesänä Topi vieraili Roihulla heinäsirkkoja kasvattavan EctoCuben kanssa. He pitivät Taiteiden yössä ruokakojua, josta sai ostettua muutamalla eurolla kipollisen sirkkoja syötäväksi.

– Olin tosi innoissani, että pääsin pitkästä aikaa leirille, ja vielä tavallaan levittämään tätä sanomaa partiolaisten keskuuteen. Partio on kuitenkin ollut omassa nuoruudessa isossa ja merkittävässä roolissa.

Partiolla olisi loistava mahdollisuus opastaa villien hyönteisten poimimisessa ja metsänantimien hyödyntämisessä.

Partioon Topi liittyi 11-vuotiaana luokkakaverin pyynnöstä. Kotilippukunta Kivenlahden Piilevät on tarjonnut paljon tekemistä lauman vetämisestä lippukuntalehden kuvittamiseen.

– En ole päivääkään katunut, että lähdin mukaan. Olen saanut elinikäisiä ystäviä, joista kaksi ovat nyt yhtiökumppaneina.

Ötököitä kasvisruuan tueksi

Päätyönä pienpanimoyrittäjänä toimivan Topin rakkaus öttiäisiin näkyi jo vartionjohtamisessa. Hän johti nykyisen yhtiökumppaninsa Topon ja kaverinsa Tatun kanssa Nilviäiset-vartiota toimiessaan vielä aktiivisesti lippukunnassa. Nilviäisten kasvattaminen muuttui niveljalkaisten syömiseksi ja niiden terveellisyydestä puhumiseksi.

Käytännössä ihmisen ei tarvitsisi syödä mitään muuta kuin hyönteisiä.

Monissa hyönteisissä yhdistyy tuotantoeläimen eli sian, kanan ja naudan, sekä kasvien ravintoaineiden parhaimpia puolia. Esimerkiksi mehiläisen toukissa on enemmän proteiinia kuin sianlihassa, ja lähes yhtä paljon vitamiini- ja hivenaineita kuin äyriäisissä.

– Hyönteisistä saa paitsi eläinproteiineja ja B12-vitamiinia, niin myös omega-rasvahappoja, kuituja, kalsiumia, rautaa ja sinkkiä. Käytännössä ihmisen ei tarvitsisi syödä mitään muuta kuin hyönteisiä.

Topin mukaan hyönteiset tukisivat kasvisruokavaliota todella hyvin, koska niistä saa tärkeitä aminohappoketjuja ja vitamiineja, joita kasvissyöjät saavat perinteisesti ravintolisistä. Esimerkiksi kiinanmustamuurahaisesta saa leusiinia, rautaa ja magnesiumia. Hyönteisiä voi hänen mukaansa käyttää mihin tahansa ruokaan.

Topi suosittelee käyttämään ruuanlaitossa hyönteisjauhetta, sillä se on hänen mukaansa monipuolisin ja ravintorikkain raaka-aine. Jauhetuissa hyönteisessä ravintoarvot kolminkertaistuvat verrattuna kokonaisiin hyönteisiin.

– Jauhetta voi käyttää leivonnassa ja ihan missä tahansa. Siitä voi tehdä lihapullia, sämpylöitä tai pitsataikinan. Jauhetta voi laittaa myös esimerkiksi puuroon tai smoothieen.

Partio edelläkävijä villihyönteisten poiminnassa

Teollisesti tuotetun jauheen lisäksi hyönteisiä voi kerätä myös luonnosta. Topi kehuu partiolaisia otolliseksi kohderyhmäksi hyönteisten syönnille, koska heitä kasvatetaan jo valmiiksi kestävään kulutuskäyttäytymiseen ja luonnon kunnioittamiseen. Hänestä on erityisen tärkeää opettaa lapsia ja nuoria syömään hyönteisiä, koska se tulee olemaan arkipäivää tulevaisuudessa.

– Partiolla olisi loistava mahdollisuus opastaa villien hyönteisten poimimisessa ja metsänantimien hyödyntämisessä.

Topin mukaan villejä hyönteisiä, kuten esimerkiksi muurahaisia, perhosen toukkia ja heinäsirkkoja voi hyödyntää kuten marjoja ja sieniä. Suomen metsissä on valtava kirjo hyviä, syötäviä hyönteisiä.

Muurahaisia saa parhaiten, kun laittaa kätensä keon päälle ja odottaa. Kun käsi on täynnä muurahaisia, ne voi pyyhkäistä purkkiin.

––Hyönteiskausi on pitkä, se alkaa jo huhtikuussa. Ensin herää perhoset, sitten kekomuurahaiset ja pistiäisen toukat. Pidemmällä keväällä tulevat esimerkiksi heinäsirkat ja hepokatit.

Hyönteiskokki vertaa hyönteisten poimintaa sienestämiseen. Hyönteisten keräämiseen pätee samat jokamiehenoikeudet kuin muiden luonnonantimien poimimiseen: rauhoitettuja ei saa poimia ja pesiä ei saa rikkoa. Kuten sienien poiminnassa, hyönteisissäkin pitää tuntea lajit ja maaperät.

– Muurahaispesää ei saa missään tapauksessa mennä rikkomaan. Ne ovat yhdyskuntahyönteisiä, ja jos kuningatar kuolee, niin koko keko on mennyttä.

Hän neuvoo käyttämään heinäsirkkojen, hepokattien ja sudenkorentojen keräämiseen haavia. Muurahaisia saa parhaiten, kun laittaa kätensä keon päälle ja odottaa. Kun käsi on täynnä muurahaisia, ne voi pyyhkäistä purkkiin. Purkki kannattaa öljytä reunoilta, jotta muurahaiset eivät pääse kiipeämään siitä yli.

Kaupoista ei vielä löydy ruokahyönteisopasta. Topi kertoo kirjoittavansa paraikaa keittokirjaa, jossa neuvotaan ruokahyönteisten maailmaan. Hän suosittelee asiasta kiinnostuneille hyönteistutkija Lena Huldénin teosta Minikarjaa, jossa käsitellään kattavasti hyönteistuotantotaloutta sekä sivutaan syötäväksi sopivia hyönteisiä.

Lempihyönteisruuakseen Topi mainitsee voissa paistetut kuhnurin toukat ja muurahaiset sosekeiton päälle.

Tulevaisuuden ruokaa

Hyönteisten poimimisen jälkeen Topi suosittelee pakastamaan hyönteiset. Pakastamista pidetään eettisenä tapana lopettaa ötökät, koska ne vaipuvat horrokseen lämpötilan laskiessa. Vasta tämän jälkeen hyönteiset kuolevat.

– Vaikka hyönteiset olisivat tiedostavia olentoja, niin ne eivät huomaa pakkaskuolemaa.

Hygieniasyistä hyönteiset voi vielä keittää ennen valmistamista. Tuoreet hyönteiset voi myös paistaa vaikka paistinpannulla voissa. Lempihyönteisruuakseen Topi mainitsee voissa paistetut kuhnurin toukat ja muurahaiset sosekeiton päälle.

– Makea kasviskeitto eli joku bataatti-inkiväärisose, ja kun siihen laittaa päälle paljon muurahaisia niin se yhdistelmä on ihan mieletön, koska muurahaisista tulee sellainen räiskyvä happo suuhun.

Tulevaisuudessa Topi toivoisi suomalaisten ruokalautasen näyttävän kasvis- ja hyönteispainotteiselta. Hän toivoisi lihankulutuksen laskevan ravitsemussuositusten tasolle. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee punaista lihaa ja lihavalmisteita syötävän 500 grammaa viikossa. Topin lautaselta löytyisi paljon satokauden kasviksia, kotimaisia kasviksia ja lihaa. Mieluiten vielä paikallisesti tuotettuna.

– Kuulostaa hirveän taantumukselliselta, mutta toivoisin, että ruokalautanen näyttäisi samalta kuin se näytti 1960-luvulla, mutta monipuolisemmalta.

Hyönteisiä syödään nyt jo ympäri maailmaa, mutta Euroopassa niitä näkee vähemmän. Esimerkiksi Kiinassa on kokeiltu hyönteispohjaista ruokaa avaruuslennoilla ja Zimbabwessa syödään perhosentoukkia. Myös meksikolaisessa keittiössä syödään paljon hyönteisiä.

– Euroopassa ei ole ruokahistoriaa ötököistä. Me emme osaa nähdä niitä ruokana, koska meillä ei ole kokemusta.

Juttu on julkaistu Partio-lehden numerossa 2/2017.

Lähde: Huldén Lena, Minikarjaa — Hyönteiset ruokana (Like Kustannus oy, 2015)