Teksti Pekka Luokkala Kuvitus Meeri Rasivirta

Onko ansiomerkkijärjestelmä epäreilu?

Ilman ansiomerkkiä jääminen voi ärsyttää ja laskea motivaatiota, selviää Partio-lehden kyselystä.

Vaikka ansiomerkkijärjestelmän perimmäinen tarkoitus on kiittää ja motivoida, aiheuttaa ansiomerkin saamatta jääminen monelle myös pettymyksiä.

”Kyllä se vaikutti motivaatioon, ärsyttävää tuollainen. Ihan kuin ansiomerkkejä haettaisiin ilman syytä tai ainakaan meillä ei niitä ilman syytä haeta”, yksi vastaaja harmittelee.

”Tuntui todella ikävältä, varsinkin kun tapahtuman jälkeen luulin jokaisessa piirin ja lippukunnan juhlatapahtumassa saavani ansiomerkin, eli pettymyksiä tuli monta. Motivaationi tehdä vapaaehtoistyötä lippukuntani eteen laski, ja edelleen harmittaa koko tilanne”, toinen vastaaja kertoo.

Ilman ansiomerkkiä jääminen on siis aiheuttanut monille harmitusta ja jopa laskenut motivaatiota tai saanut vähentämään partion harrastamista, selviää Partio-lehden tekemässä kyselyssä.

Toisaalta monet näkivät motivaation partioon tulevan ihan muualta kuin rintapielessä kiiltelevistä merkeistä.

”Vaikuttaa vähän motivaatioon, mutta ei vie sitä, koska kyllä motivaatiotekijät ovat ihan muita kuin merkit. Lähinnä huomaa asiaan suhtautuvansa, kun muut partiotutut merkkejä saavat”, yksi vastaaja pohtii.

Ei ansiomerkkiä, jos ehdotus on liian väljä

”Ymmärrän hyvin, että ansiomerkkiryhmä tekee päätökset, enkä sitä kyseenalaista. Olisin halunnut tietää, mistä hyväksyntä jäi kiinni, koska mielestäni tämä samoaja ansaitsisi Marskin. Voihan olla, että olen puolueellinen ja näen samoajani ansiot todellista suurempina, mutta voi myös olla, etten ole vain osannut kuvata niitä selkeästi”, kertoo eräs kyselyn vastaaja.

Suomen Partiolaisten ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtajana toimivan Hanna Pärkön mukaan ansiomerkkiehdotuksissa on usein puutteita.

”Ehdotuksessa merkin saamiselle ei ole perusteita eikä ehdotuksen perusteluissa vastata niihin asioihin, mitä merkin myöntäminen edellyttää”, Hanna selventää.

Erityisen paljon mainintoja kyselyssä sai Mannerheim-solkien saamatta jääminen. Mannerheim-solkea haettaessa hakijan tulisi kertoa, miten henkilö on johtajana kehittynyt. Jos henkilön aatteellisesta kehityksestä ei kerrota yhtään mitään, vaan selitetään vain hänen toiminnastaan, solkea ei myönnetä.

Päätökset tehdään pelkästään ehdotuksessa kerrottujen asioiden perusteella, koska muuta tietoa henkilöstä ei merkin myöntäjillä ole, Hanna sanoo. Monet kyselyyn vastanneista eivät kokeneet saaneensa riittäviä perusteluja ansiomerkin hylkäämiselle.

”Hylkäämisen pitäisi olla aina perusteltua ja perustelut pitäisi saada edes pyydettäessä”, Hanna linjaa.

Ansiomerkkiehdotuksia tulee ansiomerkkitoimikunnalle vuodessa kuitenkin niin paljon, että kaikkiin hakemuksiin ei ole aikaa antaa yksityiskohtaista palautetta.

”Hakijalle kerrotaan esimerkiksi, että merkki, jota henkilölle haettiin, oli väärä. Tai henkilö oli väärän ikäinen saadakseen merkin. Tai vuodet merkin saamiseksi eivät täyttyneet tai että edellisen merkin saamisesta oli kulunut liian lyhyt aika. Hakija ohjataan hakemaan esimerkiksi kahden vuoden kuluttua merkkiä uudelleen tai sitten ehdotetaan myönnettäväksi jotakin toista merkkiä”, Hanna selventää.

Ehdotuksen huolellisuus on tärkeää

Tärkeintä SP:n ansiomerkin hakemisessa on ansiomerkkiehdotuksen huolellisuus.

”SP:n ansiomerkin saamiseen vaikuttavat oikean merkin valitseminen oikealle henkilölle”, Hanna Pärkö painottaa.

Ennen lomakkeen täyttämistä kannattaa siis tutustua kyseisen merkin perusteisiin, ja täyttää ehdotus huolellisesti. Täytettävä Kuksa-lomake ohjaa entistä paperilomaketta paremmin vastaamaan merkkikohtaisiin vaatimuksiin.

Mannerheim-soljissa on ollut tunnetusti tiukat rajat. Niihin on silti syynsä.

”Mannerheim-soljet halutaan pitää nuorten aatemerkkinä”, Hanna sanoo.

Soljen myöntäminen entistä useammalle nuorelle on nyt todennäköisempää, sillä solkien ikärajoja on laajennettu.

”Vuosi sitten molempien Mannerheim-solkien ikärajoihin lisättiin yksi vuosi kaikille. Ennen lisävuosi oli mahdollista vain varusmiespalveluksessa tai vaihto-oppilaina olleille.”

Ansiomerkkijärjestelmää tulisi käyttää enemmän

Aina ongelmana ei ole puutteellinen hakemus.

”Lippukunnanjohtaja mainitsi minulle ohimennen piirin tapahtumassa, jossa muille jaettiin ansiomerkkejä, että ”Oho, minunhan piti hakea sinulle, mutta unohdin.” Ei haettu seuraavina vuosinakaan”, kertoi kyselyn vastaaja.

Suurin osa ansiomerkkikyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ansiomerkkijärjestelmä toimii hyvin, mutta ongelmana nähtiin se, että kaikissa lippukunnissa ansiomerkkejä ei ehdoteta tarpeeksi aktiivisesti. Samaa mieltä on ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja.

”Ansiomerkkijärjestelmää pitäisi käyttää paljon enemmän, laajemmin, monipuolisemmin ja ajanhenkeen sopivalla tavalla”, hän sanoo.

Esimerkiksi sitä, että partioon voivat tulla mukaan kaiken ikäiset, kannattaa hyödyntää ansiomerkkiehdotuksissa.

”Ansiomerkkejä voi hakea niillekin, jotka tulevat aikuisina partioon”, Pärkkö täsmentää.

Tehokas etätyöskentelykin lippukunnan hyväksi kannattaa ottaa huomioon ansiomerkkiehdotuksia tehdessä.

”Ennen ajateltiin, että lippukunnan pestin hoitaminen edellytti samalla paikkakunnalla olemista. Nykyaikaisten viestintävälineiden avulla pestejä pystyy hoitamaan myös muualta, mikä on huomioitu muun muassa Mannerheim I -solkien vaatimuksissa, joissa edellytetään osallistumista lippukuntatyöhön.”

Ansiomerkeistä kiinnostuneille Hannalla on hyvä vinkki.

”Jos mietit, pitäisikö jollekin hakea ansiomerkkiä, ota yhteyttä piirin ansiomerkkitoimikuntaan. Siellä autetaan, neuvotaan, ohjataan oikean merkin valinnassa ja ansiomerkkiehdotuksen tekemisessä.”